Kun olet tuomassa ulkomailta Suomeen aikuista koiraa, pentua tai spermaa, ota aina bruselloosi-testi!

Kun olet tuomassa ulkomailta Suomeen koiraa tai spermaa, niin ota huomioon tämä bruselloosista (teksti kopioitu Eviran sivuilta):

Lue erityisesti tuo kohta Leviämisen ehkäisy, sillä siitä näet kuinka huonosti muille koirillesi käy, jos uuden mukana tuleekin bruselloosi laumaan! Valinta on rankka, hyvästi aktiiviharrastus tai hyvästi koirat! Testaaminen etukäteen todellakin kannattaa!

"
http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/elaintaudit/lemmikkielaimet/koirat/brucella+canis

Koiran bruselloosi

Koiran bruselloosin aiheuttaa Brucella canis -bakteeri. Eräät muutkin brusellalajit, B. abortus ja B. suis voivat tarttua koiraan.

Eläinlääkärin on ilmoitettava koiran bruselloosin esiintymisestä eläintautilain ja maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 1010/2013 mukaisesti joko kunnaneläinlääkärille tai aluehallintovirastoon. On tärkeää, että ilmoitus tehdään viipymättä, viimeistään tuloksen varmistumista seuraavana arkipäivänä. Kunnaneläinlääkärin on ilmoitettava löydöksestä myös terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavalle lääkärille.

Taudin oireet

B. canis aiheuttaa muiden Brucella-suvun bakteerien tavoin kroonisen, useimmiten elinikäisen infektion. B. canis hakeutuu sekä narttujen että urosten sukuelimiin. Etenkin tartunnan alkuvaiheessa bakteereita esiintyy myös imusolmukkeissa, jotka usein suurenevat, sekä veressä ja sisäelimissä. Bakteerit lisääntyvät voimakkaasti tiineessä kohdussa ja aiheuttavat sikiöiden kuoleman ja abortin tyypillisesti tiineyden loppupuolella.

Narttu voi synnyttää sekä kuolleita että eläviä pentuja. Abortin tai synnytyksen yhteydessä ympäristöön erittyy runsaasti bakteereita, ja eritys voi jatkua monta viikkoa. Tartunta on salakavala, koska nartulla saattaa olla välillä myös onnistuneita pentueita. Bakteerien erittyminen lisääntyy juoksuaikana hormonitoiminnan vaihtelun mukaan. Tartunta heikentää nartun tiinehtyvyyttä.

Uroskoirille B. canis aiheuttaa lisäkiveksen ja eturauhasen tulehdusta. Bakteereita erittyy runsaasti siemennesteeseen. Myös urosten virtsassa erittyy bakteereita, mutta vähemmän kuin siemennesteessä.

Täysikasvuisten koirien yleisoireet ovat yleensä vähäiset. Tartunta voi pysyä piilevänä pitkään ja aktivoitua aika-ajoin. Urosten bruselloosi on helpompi havaita kuin narttujen, koska tyypillisenä oireena on kivespussin suureneminen. Tartunnan esiintyessä selkärangan alueella tai nivelissä voi koiralla olla liikkumisvaikeuksia, kipuoireita ja halvauksia. Bakteeri voi aiheuttaa myös silmätulehduksia. Keskushermosto-oireet ovat mahdollisia, mutta harvinaisia.

Taudin määritys ja näytteenotto

Oireettomien tartuntojen seulontaan käytetään ensisijaisesti vasta-ainemääritystä. Eräät lähisukuiset bakteerit voivat aiheuttaa serologisessa tutkimuksessa virhepositiivisen tuloksen. Virhenegatiivinen tulos on harvinainen, ellei kysymyksessä ole niin uusi tartunta, että vasta-aineita ei ole ehtinyt muodostua. Kliininen tauti voidaan todeta vasta-ainemäärityksen ohella viljelemällä bakteeri kohtuerite-, veri-, virtsa-, sikiö- ja kudosbiopsianäytteistä tai spermasta. Oireettomasta tartunnankantajasta bakteerien osoittaminen on vaikeaa, koska niiden määrä on vähäinen. B. canis on hidaskasvuinen ja sen tunnistaminen on vaativaa. Tunnistus Brucella-suvun tasolle tehdään Evirassa molekyylibiologisin menetelmin ja tarvittaessa kanta lähetetään EU:n Brucella-vertailulaboratorioon lajimääritykseen.

Taudin leviäminen

Pääasialliset tartuntalähteet ovat abortoidut sikiöt, sikiökalvot, kohtuerite synnytyksen yhteydessä tai juoksun aikana sekä urosten virtsa ja siemenneste. Pennut saavat tartunnan infektoituneesta emästä. Uros tartuttaa erityisesti astutuksen yhteydessä. Muissa eritteissä bakteereita on niin vähän, ettei niillä ole merkitystä tartunnan lähteenä.

Bakteerit pääsevät elimistöön suun limakalvon läpi koiran nuollessa eritteitä tai silmän limakalvon kautta. Lyhytaikaisessa kontaktissa tartunta ei kuitenkaan siirry herkästi eläimestä toiseen tai ihmiseen. Saadakseen tartunnan koiran tulee saada suun kautta noin miljoona bakteeria ja silmän sidekalvon kautta noin 10 000-100 000 bakteeria. Koiran virtsaan bakteereita erittyy 1000-1 000 000 / 1 ml.

Tarttuminen ihmiseen

B. canis voi tarttua koirasta ihmiseen. Perusterveille ihmisille tartuntariski oireettomasta koirasta on hyvin vähäinen. Ihmiselle pääasialliset tartuntalähteet ovat koiran abortoitu sikiö tai kuolleena syntyneet pennut, sikiökalvot, kohtuerite synnytyksen jälkeen tai juoksuaikana, sekä uroksen siemenneste tai virtsa. Muissa eritteissä bakteereita on niin vähän, ettei niillä ole merkitystä tartunnan lähteenä. Vaikka ihmisten infektioannosta ei tunneta, ihmiset eivät saa tartuntaa kovin helposti. Tauti muistuttaa muita pitkittyneitä yleisinfektioita, ja oireet ovat useimmiten lieviä. Tietämys B. canis- tartunnan esiintyvyydestä ihmisissä on puutteellista, koska taudilla ei ole tunnusomaisia oireita ja ihmisille sopivia vasta-ainetestejä ei ole yleisesti käytössä.

Ennaltaehkäisy ja leviämisen ehkäisy

Tartunnan ennaltaehkäisy kohdistuu ensisijaisesti tuontikoiriin sekä siitoksessa käytettäviin ulkomaisiin koiriin. Ne tulisi tutkia B. canis -vasta-aineiden varalta. Suomessa tartuntariski on vähäinen.

Brucella-tartunnan leviämisen estämiseksi ihmisiin ja muihin koiriin suositellaan tartuntaa kantavan koiran lopettamista. Jos koiraa ei lopeteta, se tulee steriloida/kastroida, koska tartunta piilee sukuelimissä. Lisäksi suositellaan antibioottihoitoa. Vaikka hoito ei läheskään aina eliminoi bakteereita, se voi pitää kurissa kliinisiä oireita. Oireiden uusiminen ja bakteerien eritys hoidon loputtua on mahdollista. Koiran kontaktia muihin koiriin tulee välttää, eikä koiraa saa viedä näyttelyyn tai muihin koiratapahtumiin.

Jos tartunta on päässyt kenneliin, tulee tartunnan saaneet koirat lopettaa ja kaikki muut kennelissä asuvat tai tilapäisesti oleskelleet koirat tulee testata B. canis -vasta-aineiden varalta vähintään kahdesti. Vasta-ainepositiiviset koirat tulee poistaa kennelistä. Kennelin ympäristön desinfiointi on myös erittäin tärkeää. Tavanomaiset desinfektioaineet tehoavat hyvin, esimerkiksi klooripitoiset aineet ja peroksidihapot, kuten Virkon. Jodipitoiset desinfektioaineet ovat tehokkaita.

Taudin esiintyminen Suomessa ja muualla

B. canis -tartuntoja esiintyy eniten maissa, joissa hygienian taso on huono ja koirat saavat lisääntyä vapaasti. Tartunta on yleinen Etelä- ja Väli-Amerikassa sekä USA:ssa. Euroopassa sitä on raportoitu mm. Saksassa, Tsekissä, Espanjassa, Ruotsissa, Unkarissa ja Itävallassa. Australiassa ja Uusi-Seelannissa ei todennäköisesti ole koiran bruselloosia.

Suomessa asuvalta koiralta todettiin ensi kertaa B. canis -tartunta vuonna 2008. Kyseessä oli sekarotuinen tuontikoira, jolla todettiin B. canis -vasta-aineita, ja bakteeri myös eristettiin selkärangan välilevystä otetusta kudosnäytteestä. Vuonna 2013 todettiin yhdessä kennelissä usealla koiralla B. canis -vasta-aineita. Tartunnan lähteenä oli ulkomailta tuotu narttukoira. Sen pentueen kymmenestä pennusta viidellä todettiin B. canis -vasta-aineita."

Terveystestejä ja tuloksia

Terveeksi tutkittu poppoo.

Kävimme keväämmällä terveystesteissä isommalla porukalla. Tässä koottuna sekä tuoreemmat että vähän vanhemmat tulokset joidenkin osalta (mm. osa fanconi- ja silmätuloksista).

Ompulla eli Amaralla on erittäin hyvät kilppariarvot, fanconin suhteen se on puhdas, sydämen kuuntelussa ei sivuääniä, silmissä iris-iris PPM.

Jusulla, Perrada Unican Valorous'N Shiny kilpparit muuten ok, T4 alle viiterajan; fanconin geenitestissä puhdas, sydämen kuuntelussa ei sivuääniä, silmissä iris-iris PPM.

Lakulla, Perrada Unican Fly Over ARchipelago, kilppariarvot hyvät, fanconin kantaja, sydämen kuuntelussa ei sivuääniä, silmissä iris-iris PPM.

Sikellä, Perrada Unican Elf In Sight, hyvät kilpparit, fanconipuhdas, sydämen kuuntelussa ei sivuääniä, silmissä iris-iris PPM, polvet 0/0.

Valtterilla, Zahleka My Own Way, kilppariarvot hyvät, fanconipuhdas, sydämen kuuntelussa ei sivuääniä, silmät puhtaat.

Pentuja suunnitteilla Natalle ja Khufulle

Tälle talvelle on mahdollisesti kahdet pennut suunnitteilla. Suunnitelmia on jouduttu muuttamaan muutamia kertoja terveystulosten takia, mutta nyt on löydetty pariskunnat, joilla on tulokset kohdillaan, toisesta on yksi jännättävä tulos vielä matkalla.



Ensimmäinen pentue tulee toivottavasti Natalle, Perrada Unican Dancing Manatee. Nata on näpsäkkä pikkuinen tyttö, jolla on voimakas oma tahto ja hitusen verran liikaa hoksottimia. Tämän tytön kanssa ei arki ole ainakaan tylsää. Natan kanssa on kokeiltu muutaman kerran juoksukilpailuja, niin radalla kuin maastossakin. Jostain syystä treeneissä nopea koira huuhailee kilpailuissa, eikä aina anna ihan parastaan siellä. Tästä huolimatta Nata oli radalla 2011 Derbyssä kolmas.

Toivomme tuleville pennuille hieman parempaa juoksupäätä, sillä isänä on kaunis Khufu, Aittakankaan Ardebil. Khufu juoksi heti ensimmäisissä maastokisoissaan SERTin arvoisesti, ja toivotamme Khufulle onnea kisoihin jatkossakin. Näyttelyissä sillä on laatuarvostelussa erinomainen ja SA, eli sertifikaatin arvoinen. Luonne sillä on erittäin herrasmiesmäinen ja silti energinen, pidän siitä erittäin paljon.

Molemmat vanhemmat ovat terveystestattuja. Natalla on hyvät kilpirauhasarvot, silmissä vain tavallista PPMää, sydän kuunneltu terveeksi ja polvet tutkittu normaaleiksi. Fanconin syndrooman suhteen molemmat vanhemmat ovat geenimarkkeritestillä puhtaiksi todettuja. Pennut eivät siis voi sairastua Fanconin syndroomaan. Khufulla on myös hyvät kilpirauhasarvot ja sen silmät ovat puhtaat.

Lisää Natasta ja Khufusta löydät täältä:

http://bastillit.blogspot.com/2011/08/natalle-pennut.html
http://aittakankaan.rissa.fi/

Toisen pentueen kohdalla jännätään vielä viimeisiä kilpirauhasarvoja, kaikki muu onkin jo kunnossa. Odotamme niiden saapumista ennen tietojen julkaisua.

Se aika vuodesta. Kevätkohtauksista.

Nyt on taas se aika vuodesta. Eikä se ole mikään kiva juttu.
Now is again that time of year. Not a nice thing at all.

Basenjeilla esiintyy toisinaan kevätkohtauksia. Kevätkohtauksen esiintymisessä on suuria eroja koirakohtaisesti, toisinaan samalla koirallakin. Joku koira saa yhden kevätkohtauksen koko elämänsä aikana. Toinen saa yhden pentuna ja pari sitten yli kymppivuotiaana. Kolmas saa yhden kohtauksen per vuosi viitenä peräkkäisenä vuonna. Neljäs ei ikinä eläissään missään oloissa saa mitään kohtauksia.
Some basenjis have seizures at springtime, or in the beginning of summer. Some dogs never get any, some one in a lifetime, some every year. It varies very much.

Kohtauksissakin on eroja. Yksi menee vähän veteläksi, roikuttaa häntää eikä halua kävellä. Toinen menee aivan löysäksi, eikä liiku minnekään. Kolmas voi mennä aivan tajuttomaksi, ehkä jopa oksentaa tai pissiä alleen. Sama koira voi saada eri vuosina erilaisen kohtauksen, tai olla saamatta niitä pitkään aikaan, tai ehkä ikinä enää. Toipumisaika vaihtelee muutamista minuuteista pariin päivään. Toiset nimittäin ovat tuon jälkeen pari päivää väsyneitä ja ehkä äreitäkin, riippumatta saadun kohtauksen voimakkuudesta. Se yhteinen asia kaikilla on, että huulet ja ikenet menevät yleensä ihan vaaleiksi ja kalpeiksi. Lääkärissä testatuilla on myös poikkeuksellisen korkeat maksa-arvot, jotka yleensä palautuvat parissa viikossa. Tätä on vain tutkittu valitettavan vähän, vaikkakin yhteistyötä Hannes Lohen kanssa tämän asian puitteissa käsittääkseni tehdään.
Seizures vary too. Some just sit down, looking like rag-dolls. Some just lay down. Some go unconscious. Some get well in minutes, some need two days. But they all have white and pale mouth. If tested, liver has some high levels, situation usually goes back to normal in a couple of weeks.

Varmaa syytä ei tiedetä. Se tiedetään, että yleensä nämä kohtaukset liittyvät alkukesään, tai johonkin kesän ensimmäiseen kokemukseen. Ensimmäisiin hyttysiin, ekaan ruohonsyöntiin, mäkäräisiin, auringonpaahteeseen, mökkireissuun, tms. Toisilla on selvästi ollut joku yhteys tämmöisiin, mutta on joitakin joilla mitään näkyvää tai arvattavaa syytä ei ole löytynyt. Yksi yleinen veikkaus on jokin yliherkkyysreaktio, koiran kroppa vain "rämähtää" aivan kertakaikkiaan. Vaikka kuvailu saattaa kuulostaa samalta, kyseessä ei ole epilepsiakohtaus. Molempia nähneet (itseni mukaan lukien) ovat olleet yksimielisesti sitä mieltä, että epilepsia on erilainen, oli kyseessä sitten mieto tai vahva kohtaus. Pelottava se on silti.
Real reason is a mystery. It might be some kind of allergic reaction, caused by moscitos, grass eating, etc. Your guess is as good as mine. I don't know how often you see this in other countries. But epilepsy it isn't, seizure is different.

Vähän asuinpaikasta ja etäisyydestä riippuen koiriin on sovellettu monennäköisiä toimenpiteitä. Toiset nesteyttävät, tai antavat kortisonia, tai valelevat vedellä, tai eivät tee mitään. Menneinä vuosina näitä kohtauksia pidettiin kaikkia lämpöhalvauksina, joita ne myöskään eivät ole.
Some medicate their dogs, some don't.

Foorumilla tästä olikin taas keskustelua, ajattelin, että paras laittaa tännekin vielä tietoa, joka ehkä helpottaa sitä huikeaa pelästystä, jos oman koiran kohdalle tämmöinen osuu.
There were lots of talking about this, so that's why I decided to but some info here too. It might ease little bit your horror if you see your dog having something like this.

Hyvää ja kohtauksetonta kesää kaikille! Kohta on erikoisnäyttelykin, sinne pääsee taas tapaamaan monia tuttuja, niin kaksi kuin nelijalkaisiakin. Siellä nähdään!
Have a nice and healthy summer! We hope to meet you all at our speciality next weekend.

Terveystestejä

Kävimme viikko sitten useamman koiran kanssa eläinlääkärin luona tutkimassa silmät, kuuntelemassa sydämen ja taivuttelemassa polvet. Mukana olivat: Nata, Perrada Unican Dancing Manatee, kohtalainen PPM, sydän ja polvet ok; Vieno, Perrada Unican Enjoy The Silence, kohtalainen PPM, sydän ja polvet ok; Sikke, Perrada Unican Elf In Sight, kohtalainen PPM, sydän ja polvet ok; Yoda, Ascellan Bella Unica, kohtalainen PPM, sydän ja polvet ok; Laku, Perrada Unican Fly Over Archipelago, lievä PPM, sydän ja polvet ok; Valtteri, Zahleka My Own Way, silmät puhtaat, sydän ja polvet ok.

We visited vet. Vieno, Sikke, Yoda, Nata and Laku had PPM, Valtteri had clear eyes. All of them had knees and heart OK.

Onneksi PPM on tunnetuista silmän muutoksista siinä mielessä harmittomin, ettei se ole etenevä. Tilanne on siis se mikä se on, eikä muutu miksikään. Jalostuksessa se toki pitää ottaa huomioon. Suunnilleen puolella Suomen basenjeista on PPM. Peilannut lääkärikin sanoi, että roduista basenjeilla tätä esiintyy kyllä ylivoimaisesti eniten. Tiedä sitten oliko kyseessä valistunut mielipide vai perustuiko se johonkin tilastoon.