Monta suruviestiä kerralla, osa jo hieman vanhempiakin.

Tässä on muutamia suruviestejä, hieman jo vanhempiakin. Jotenkin ne ovat aina niin ikäviä ja surullisia, että ne aina kerääntyvät nipuiksi ja ehtivät hieman vanheta. Toisaalta ne ovat myös mielestäni tapa kunnioittaa koiran muistoa ja ehkä myös tapa kertoa kuolinsyistä, joten ovat vanhempinakin silti julkaisun arvoisia.

Jo viime vuoden joulukuussa Sateenkaarisillalle matkasi Taika, joka on hyvin monella tavalla ollut itselleni erityisen tärkeä. Taika oli se koira, joka selvisi kanssani kolarista. Siihen ei tullut naarmun naarmua, eikä se myöskään saanut edes autokammoa. Pieni ihmeellinen raidallinen prinsessa! Taika eli elämänsä hyvin rakastettuna perheenjäsenenä. Lopulta aivokasvaimen takia oli tehtävä se kaikkein vaikein päätös ja annettava Taikan mennä.

 R.I.P. Perrada Unican Unique Tigramisu, Taika.
16.01.2003-16.12.2013


Lepää rauhassa pikkuinen Mimma, ensimmäinen ikinä kasvattamani narttu. Suhina teki ensin kaksi pentueellista poikia ja kolmannessa syntyivät sitten ensimmäiset tytöt, Mimma ensimmäisenä. Siitä tämä pieni ihme sai virallisen nimensäkin. Pikku-Mirri kasvoi isoksi ja ihanaksi tytöksi, se on meidän Jusun äitikin. Mimma eli pitkän ja vauhdikkaankin elämän. Lopulta sairaus, joka vei myös Mimman siskon Lillin, vei voiton Mimmasta ja oli parasta päästä pieni rautainen rouva jatkamaan matkaa Sateenkaarisillalle.

R.I.P Perrada Unican Real Miracle, Mimma.
26.12.2001-19.12.2013


Keskellä kauneinta kevätpäivää nukkui pois Ada. Ilmeisesti vanhan koiran sydän ei kestänyt hellettä. Ada jätti suuren tyhjän paikan ihmistensä sydämiin. Onneksi sen tytär Pimu on paikalla tarjoamassa lohtua.

 R.I.P Perrada Unican Unique Monique, Ada.
16.01.2003-24.5.2014


Hyvin pian siskon perään lähti Retu. Retu eli hyvin rakastettuna ja erittäin hyvin ja huolellisesti hoidettuna perheenjäsenenä koko ikänsä. Retu oli tempperamenttinen ja valpas aina ja kaikkialla. Perheelleen se oli hyvin rakas ja tärkeä. Lopulta luusyöpä pakotti tekemään raskaan mutta koiran kannalta oikean päätöksen.

 R.I.P. Perrada Unican Unique Red Star, Retu.
16.01.2003-13.6.2014


Tässä vielä kerran runo Sateenkaarisillasta.

Sateenkaarisilta

Juuri taivaan tällä reunalla on paikka, jota kutsutaan Sateenkaarisillaksi.

Kun sellainen eläin kuolee, joka on ollut täällä erityisen läheinen jollekulle, tuo lemmikki menee Sateenkaarisiltaan. Siellä on niittyjä ja mäkiä kaikille erityisille ystävillemme, jotta ne voivat juosta ympäriinsä ja leikkiä yhdessä. Siellä on paljon ruokaa, vettä ja auringonpaistetta, ja ystävämme ovat lämpimässä ja niillä on hyvä olla.

Kaikki sellaiset eläimet, jotka ovat olleet sairaita tai vanhoja, ovat jälleen terveitä ja elinvoimaisia; haavoitetut tai vammautuneet ovat jälleen eheitä ja voimakkaita, juuri sellaisia jollaisina muistamme ne menneitten aikojen unissamme. Eläimet ovat onnellisia ja tyytyväisiä yhtä pientä asiaa lukuun ottamatta: jokainen niistä kaipaa jotain jälkeen jäänyttä niille erityisen tärkeää henkilöä.

Ne kaikki juoksevat ja leikkivät yhdessä, mutta tulee päivä, jolloin joku yhtäkkiä pysähtyy ja jää tuijottamaan etäisyyteen. Sen kirkkaat silmät ovat tarkkaavaiset, sen innokas keho vapisee. Yhtäkkiä se alkaa juosta pois ryhmästä kiitäen vihreän ruohokentän yli nopeammin ja nopeammin.

Se on onnistunut näkemään sinut, ja kun sinä ja erityinen ystäväsi lopulta kohtaatte, te takerrutte toisiinne jälleennäkemisen riemussa ettekä koskaan enää eroa. Onnellisia suukkoja sataa kasvoillesi, kätesi hyväilevät rakastettua päätä, ja katsot jälleen kerran lemmikkisi luottavaisiin silmiin, jotka niin kauan olivat poissa elämästäsi, mutta eivät koskaan poissa sydämestäsi.

Sitten ylitätte Sateenkaarisillan yhdessä...

Sukukoiria ja vaksuja

Onpa taas tullut nähtyä paljon, paljon basenjeja , isoja ja pieniä. Tässä on muutamia kuvia viime päiviltä.


Tässä Petteri, Perrada Unican Peter Pan, ensimmäisestä kasvattamastani pentueesta. Petteri on oman Roopeni veli. Onni-veli asuu kaukana pohjoisessa, sitä en valitettavasti ole kovin usein nähnytkään. Pojat täyttivät juuri kymmenen vuotta joulukuun puolivälissä, olen siis kasvattanut basenjeja kymmenen vuotta, yhden täyden vuosikymmenen. This is Petteri from my first litter ever. He and brothers just turned ten years old, so I have been breeding basenjis for a decade now.




Tämä pikkuinen prinsessa on Taika, Perrada Unican Unique Tigramisu, Petterin kämppis. Taika täytti juuri seitsemän tammikuussa. This is Taika who turned seven years old two weeks ago.



Raitaa kerrakseen. Tämä rouva on kypsässä iässä äidiksi tullut Ada, Perrada Unican Unique Monique, edellä mainitun Taikan sisko. Lapsukaiset ovat Adan ensimmäiset ja työnimet ovat Pimu ja Manu. Viralliset nimet seuraavat sitten kun pennut ovat paperinsa saaneet ja lukuisista nimiehdotuksista on heidän kasvattajansa karsinut jäljelle kaksi parasta :-) Here is fresh mom Ada and her daughter Pimu and son Manu.




Niksi-Pirkka vinkki pentujaan vierottaville emokoirille: Leikkaa vanhoista sukkahousuista lahkeet irti mutta älä heitä niitä pois. Vedä housuosa päälle ja tee hännänreikä ja mahdollisesti muut kaipaamasi reiät sopiviin kohtiin. Tee myös vyötäröosaan kaksi aukkoa kylkien kohdille. Pujota toinen irti leikkaamasi lahje näistä rei'istä ja solmi se edestä kiinni. Vilkkaille pennuille ja suurelle pentumäärälle tämä ei ehkä ole riittävä este, mutta hidastaa kyllä paria naperoa :-) Try this :-)




Pikkuinen kurttuinen herrasmies löytyi Helsingistä ja tuntee nimen Robert. Virallinen nimi seuraa aikanaan perässä. Eikö olekin suloinen? :-) This little boy lives in Helsinki and is called Robert. Isn't he just so cute? :-)